Kyse voi olla sulautetusta järjestelmästä (tiedon keruu, moottoriohjaus), pilvisovelluksesta (datan seuranta) ja/tai fyysisistä laitteista (kuoret, akkukäyttö).

Sulautetut järjestelmät

Käytän Rust -ohjelmointikieltä ja usein Embassy-kirjastoa. Kohdealustana esim. ESP32-sarjan kontrollerit, jotka ovat edullisia mutta kykeneviä.

Asiakkaalle Rust-pohjaisuus antaa jo prototyyppivaiheessa luotettavan koodipohjan, jonka päälle voi rakentaa varsinaista tuotetta, ei pelkkiä näytekappaleita.

Jos asiakasprojekteissa päädytään tekemään uusia avoimen koodin anturisovituksia, niiden laskutuksesta sovitaan aina erikseen.

Pilvitekniikka

Tuotettu data viedään tietenkin jonnekin - yleensä pilveen.

Tälle pajalle tuttu pilvialusta on Cloudflare. Se turvaa suuren osan (20%) koko Internetistä ja tarjoaa (vuodesta 2025 lähtien) täyden pilvialustan sovelluskehitykseen. Erona perinteisiin pilvisaleihin on, että Cloudflarella on enemmän ja pienempiä konesaleja, mahdollisimman lähellä loppukäyttäjää. Kaikki heidän järjestelmänsä skaalautuvat globaalisti — regioneita ei ole.

Toimimme toki muidenkin pilvialustojen kanssa, jos kyse on datavirroista ja autentikoinnista. Jos kuitenkin teemme omaa sovelluskoodia, se tehdään Cloudflaren toimintojen päälle. Toivomme, että tämä sopii asiakkaalle.

Veppisovellusten teossa työkaluna on SvelteKit.

3D-mallit

Tarvitsetko kotelon dataa keräävälle laitteelle tai kiinnikkeen moottorille? Onnistuu!

Suutari on tehnyt 3D-suunnittelua omiin projekteihinsa vuodesta 2016. Työkaluksi on valikoitunut pilvipohjainen Onshape. Siinä on versionhallinta (PDM) sisäänrakennettuna ja näin esim. mallista keskustelu asiakkaan kanssa onnistuu näppärästi.

Paja tekee parametrista suunnittelua, eli lopullinen muoto syntyy annettavien suunnitteluparametrien (mitat, reikien lukumäärä jne.) perusteella. Tämä mahdollistaa nopeat iteraatiot syntyvän tuotteen ympärillä - tai useamman konfiguraation tekemisen samasta mallista.

Osaan myös lujuudet, materiaalien edut ja haitat, työstettävyyden (valmistettavuuden) jne. huomioon ottamisen, vaikka pohjimmiltani olenkin enemmän digitaalisen puolen ammattilainen.

Prototyypistä tuotteeksi

Prototyypin tehtävä on:

• testata laitteen toiminnasta ja hyödyllisyydestä tehtyjä oletuksia
• tuoda esiin ”unknown unknowns” eli toteuttamiseen liittyviä ongelmia, joiden olemassa olosta ei vielä edes tiedetty!

Prototyyppien teossa voi tehdä oikaisuja ja yksinkertaistuksia, mutta olennaista on myös, että se, mikä on opittu on sellaisenaan käytettävissä myös syntyvässä tuotteessa.

Tämä on yksi johtoajatuksista FinalYardsin toiminnassa. Tehdään työtä iteratiivisesti, silmät auki, mutta laadulla, jonka varaan voi rakentaa itse tuotteen.

Portfolio-sivulle on tulossa valmiiksi saamiamme projekteja.